KALASTUS

Kalastus Yli-Kemin kalatalousalueella

Kemijärven säännöstelyalueella kalastavat ovat pääasiassa vakituisia asukkaita ja vapaa-ajanasukkaita. Yksittäisenä pyyntimuotona verkkokalastus on suosituin kalastusmuoto.

Kokonaissaaliista yli puolet pyydettään verkoilla ja vajaa kolmannes vapavälinein. Ammattimainen nuotta- ja rysäkalastus on vähentynyt Kemijärven alueella.

Kaupallisia kalastajia on muutamia, mutta kalastus on satunnaista tai vähäistä. Kalastusmatkailutoimintaa harjoitetaan jonkin verran muun muassa Pöyliöjärvellä. Suurin ongelma on kaupallisen kalastuksen väheneminen, vaikka kalastusta palvelevat rakenteet sekä kalastettava muikku-, kuha- ja haukikanta tarjoaisivat siihen hyvät mahdollisuudet.

Ylä-Kemijoen ja Tenniöjoen alueella kalastusta harjoittaa noin 400 taloutta. Kalastustiedustelujen keskimääräinen kokonaissaalis Ylä-Kemijoen ja Tenniöjoen alueella on ollut 2010-luvulla n. 6 200 kg.

Suosituin kalastusmuoto alueella on vapakalastus. Vapavälinein kalastaa 80 prosenttia ruokakunnista. Verkkoja käyttää vain pieni osa kalastajista, mutta verkoilla pyydetään kolmannes kokonaissaaliista.

Kalastajaa helpottamaan on luotu laajoja aluekokonaisuuksia käsittäviä yhtenäislupa-alueita. Yli-Kemin kalatalousalueella ovat

  • Yli-Kemin viehekalastuksen yhtenäislupa-alue
  • Kemijärven viehekalastuksen yhtenäislupa-alue

Mitä Kemijärven alueella voi pyytää?

Kemijärven alueella tärkeimmät lajit ovat muikku, kuha, hauki, ahven ja siika.

Alueen muikkukanta on vahvistunut ja yleisesti ottaen hyvässä kunnossa. Kemijärven kuhakanta on vahvistunut huomattavasti.

Haukikanta alueella on vahva. Hauen osuus Kemijärven kokonaissaaliissa on ollut 1990-luvulta saakka noin kolmannes.

Alueen siikakanta on pääasiassa alkuperäistä ja istutettua vaellussiikaa. Kemijärveen on istutettu myös planktonsiikaa ja pohjasiikaa.

Muiden talouskalojen kannat vaihtelevat lajeittain. Alueen ahvenkanta on hyvässä kunnossa ja kannan arvioidaan pysyneen ennallaan viime vuosina. Madekanta on kohtalainen ja pysynyt ennallaan viime vuosina.

Vajaasti hyödynnettyjen lajien (särkikalat, kiiski, pieni ahven) kannat vaihtelevat vesistöittäin.

Kemijärven yhtenäislupa-alue

Kemijärvellä on hyvin toimiva viehekalastuksen yhtenäislupa, jolla saa kalastaa koko Kemijärvessä pääaltaan kuhan kutualueita lukuun ottamatta sekä Kemijoen pääuoman yläpuolisella jokialueella Pelkosenniemelle saakka.

Lupia myy Kemijärvellä Urheiluliike Sivakka:

Pöyliöjärven osakaskunta myy kalastuslupia Pöyliöjärven erityiselle kalastuskohteelle:

Mitä Ylä-Kemijoen alueella voi pyytää?

Ylä-Kemin Kitisen suusta ylöspäin alueella tärkeimmät lajit ovat harjus, taimen, siika, made ja hauki.

Alueen harjuskanta vaihtelee vesistöittäin, mutta yleisesti ottaen kanta on heikentynyt.

Haukikanta alueella on vahva. Alueen siikakanta jokivesissä on velvoitetarkkailun perusteella alkuperäistä ja istutettua vaellussiikaa.

Muiden talouskalojen kannat vaihtelevat lajeittain. Alueen ahvenkanta on hyvässä tai kohtalaisessa kunnossa ja kannan arvioidaan pysyneen ennallaan viime vuosina. Madekanta on kohtalainen, mutta vähentynyt viime vuosina.

Kirjolohen ja puronieriän saalis kalastuskirjanpidossa on ollut hyvin vähäinen.

Vajaasti hyödynnettyjen kalojen, kuten särkikalojen, kiisken ja pienen ahvenen kannat vaihtelevat vesistöittäin. Ylä-Kemijoen alueella kannat ovat pysyneet ennallaan tai lisääntyneet jonkin verran 2010-luvulla. Seipikanta on vahva.

Yli-Kemin yhtenäislupa-alue

Ylä-Kemijoella on hyvin toimiva viehekalastuksen yhtenäislupa, joka kattaa laajasti Ylä-Kemijoen uomia Pelkosenniemeltä Kairijoelle ja välillä olevia sivuhaaroja, kuten Tenniöjoen ja Värriöjoen sivu-uomineen.

Lupia voi ostaa verkkopalvelusta:

Kalastonhoitomaksu

Kalastonhoitomaksu on monelle kalastajalle olennaisin kalastuslupa. Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on iältään 18–64-vuotias ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä. Kalastonhoitomaksua ei tarvitse maksaa, kun on täyttänyt 65 vuotta. Maksamisen tarpeen määrittää kalastajan syntymäpäivä, ei syntymävuosi. Onkimiseen, pilkkimiseen ja silakanlitkaamiseen ei tarvita kalastuslupia, vaan ne kuuluvat yleiskalastusoikeuksiin.

Kalastonhoitomaksulla voit kalastaa yhdellä vavalla suuressa osassa maata, mutta ei kaikilla vesillä: rajoituksia on rauhoitetuilla vesialueilla, erillisen luvan vaativilla erityiskohteilla tai vaelluskalapitoisissa koski- ja virtavesissä. Kalastonhoitomaksu oikeuttaa vapaa-ajan kalastukseen myös Suomen talousvyöhykkeellä ja valtion yleisellä vesialueella meressä.

Lisätietoa kalastonhoitomaksusta:

Kalastusrajoitus.fi

Suomessa on laajat yleiskalastusoikeudet ja hyvät kalastusmahdollisuudet. Osassa vesistä kalastusta on kuitenkin rajoitettu. Kalastusrajoituspalvelusta löytyy tietoa, mitkä alueet ovat kuitenkin yleiskalastusoikeuksien ulkopuolella.

Palvelusta löytyvät vesialueet, joissa ongintaa, pilkintää ja viehekalastusta on rajoitettu kalastuslain ja ELY-keskusten päätösten nojalla. Viranomainen on merkinnyt palveluun nykytiedon pohjalta vaelluskalavesistöt.

Palvelusta löytyvät myös luonnonsuojelulain mukaiset kalastuskieltoalueet, vaelluskalavesistöjen muut kalastusrajoitukset ja ELY-keskusten uuden kalastuslain mukaiset kalastusta rajoittavat päätökset.

Kalastusrajoituspalvelusta vastaa maa- ja metsätalousministeriö yhdessä ELY-keskusten kanssa. Tiedot rajoituksista päivitetään palveluun arkipäivisin.